Aloittelija kysyy tyhmiä

[tuomas rautio]

Hintakin on järjetön kun samalla rahalla saa 220ah AGM:n.

Kyllä se Optiman hinta paljon riippuu, mistä sen ostaa. Saa niistä maksaa ihan liikaakin jos e osaa yhtään tehdä hintavertailua. Halvimmillaan... Noh ei nyt ehkä mitään maailman halvimpia kuitenkaan, mutta hinta kyllä aika pirun kaukana jostain 220Ah "perus"-AGM:stä sittenkin.

[Lenny]

Hintakin on järjetön kun samalla rahalla saa 220ah AGM:n.

Kyllä se Optiman hinta paljon riippuu, mistä sen ostaa. Saa niistä maksaa ihan liikaakin jos e osaa yhtään tehdä hintavertailua. Halvimmillaan... Noh ei nyt ehkä mitään maailman halvimpia kuitenkaan, mutta hinta kyllä aika pirun kaukana jostain 220Ah "perus"-AGM:stä sittenkin.

onhan siinä satasen ero, ja taas satasen vähemmällä saa edellä linkitetyn Boschin AGM:n, Optimassa huonoin hinta/ah suhde, onko se virranantokyky sitte niin palhon parempi että kannattaa maksaa?

Sitten asiaan. Miten käynnistysakun ja syväpurkausakun rakenne eroaa toisistaan, esim. Optima rt ja yt ?

[jonik]

Oma auto lähti helposti käyntiin 20ah BSB:llä -10 asteessa. Oli unohtunut akunkenkä irti, enkä huomannut mitään eroa

[Jani Ilola]

itetyn Boschin AGM:n, Optimassa huonoin hinta/ah suhde, onko se virranantokyky sitte niin palhon parempi että kannattaa maksaa?

Sillä ampeerituntimäärällä ei ole (juuri) mitään merkitystä, vaan (kylmä)käynnistysvirran määrällä (CCA tai CA) joka ilmoitetaan ampeereina sen tuntimäärän jälkeen, esim. 60Ah 550A. Ne määräävät sen, kuinka hyvällä jerkulla se starttimoottori pakkasaamuna pyörii. Ampeeritunnit kertovat vain siitä kuinka pitkään akkua voidaan kuormittaa tai kuinka iso kapasiteetti sillä on tai miten sen nyt haluaakaan ilmaista. Totta kai isommalla Ah-määrällä varustettu akku kestää käyttöä ja purkausta pitempään, mutta se ei minusta liity sinänsä mitenkään sen akun paremmuuteen tai hyvyyteen ylipäänsä. Se on vähän sama kuin polttoainesäiliön tilavuus, toisessa autossa on 40 litraa ja toisessa 60 litraa, mutta ei se tee jälkimmäisestä sinänsä mitenkään parempaa autoa, sillä vain pääsee pidemmälle jos kulutus on sama. Eli tietysti jos käyttö on parkkipaikkaluukutusta, niin silloin isommasta Ah-määrästä on etua, hyötyä ja iloa kun poppi soi pidempään.

Näiden AGM-akkujen juju on siinä, että ne antavat rakenteestaan johtuen normaalia korkeamman käynnistysvirran josta on hyötyä käynnistyksen lisäksi myös vaikka pitkissä bassokuvioissa kun akusta halutaan isoja virtoja ulos. AGM-akuissa on myös pienempi sisäinen vastus kuin normaaleissa vesiakuissa, josta on edelleen hifistille hyötyä, kun se iso virta saadaan akusta ulos nopeasti.

Ylipäätään siis akkua valitessa tuli se sitten normi- tai hifistelykäyttöön, valitaan ensin se ampeerituntimäärä joka tarvitaan (ja joka yleensä määrittää akun fyysisen koon, eli mikä autoon sopii) ja sitten varsinaisena valintakriteerinä sen jälkeen tulisi olla se käynnistysvirran määrä, mitä isompi, sen parempi.

[Jani Ilola]

Sitten asiaan. Miten käynnistysakun ja syväpurkausakun rakenne eroaa toisistaan, esim. Optima rt ja yt ?

Onhan syväpurkausakkukin käynnistysakku, ainakin yleensä...

AGM-akku kestää erittäin hyvin syklisessä käytössä, sillä kennolevyt on puristettu lasikuituvillaerottimin toisiaan vasten pienellä paineella, joka estää aktiivimateriaalin irtoamisen kennolevyrungosta.

Spiraalikennoakussa (joka myös on AGM-akku) käynnistysteho (CCA) on korkein suhteessa akun nimelliskapasiteettiin (Ah), mutta sen rakenteellisten ominaisuuksien takia nimelliskapasiteetti jää akun ulkoiseen kokoon nähden muita akkutyyppejä pienemmäksi. Spiraalikennoakussa kennot ovat pyöreitä, jolloin vastaava kennotilavuus tavalliseen suorakaiteen malliseen akkuun verrattuna vaatii suuremman pohjapinta-alan. Spiraalikennoakkuja on käytetty enimmäkseen käyttökohteissa, joissa tarvitaan suurta käynnistystehoa ja joissa nimelliskapasiteetilla ei ole suurta merkitystä. Esimerkiksi veneilykäytössä spiraalikennoakku on erittäin hyvä käynnistysakkuna, sillä akku kestää hyvin tärinää, ei vuoda ja antaa suuren käynnistystehon. Spiraalikennoakussa on kennoa kohden vain yksi positiivinen ja yksi negatiivinen kennolevy. Kennolevyt ovat spiraalikennoakussa hyvin pitkiä ja ne rullataan lasikuituvillaerottimen kanssa sylinterimäiseksi rullaksi. Kennoyhdistin hitsataan jokaisella (samannapaisen) kennolevyn “kierroksella” kiinni kennolevyn yläreunaan, jolloin rakenteesta tulee erittäin hyvin mekaanista rasitusta kestävä ja sisäinen resistanssi jää pieneksi. Tästä syystä spiraalikennoakkujen käynnistysteho on nimelliskapasiteettiin nähden suuri ja sisäinen resistanssi pieni.

Tuossa vähän teknistä jargonia noiden akkujen rakenteesta. Mitä eroa on sitten Red Topin ja Yellow Topin rakenteessa keskenään, en osaa sanoa. Red Topkin kestää rakenteensa takia syklistä käyttöä, eli soveltuu myös hifiakuksi. Ehkä se ero tulee vaan siitä, että Red Topissa on erilainen pohjarakenne joka edelleen edesauttaa tärinänkestossa ja sitä kautta se on "starttiakku" enemmän kuin Yellow Top?

[Antero Kölli]

Spiraalikennoakussa (joka myös on AGM-akku) käynnistysteho (CCA) on korkein suhteessa akun nimelliskapasiteettiin (Ah), mutta sen rakenteellisten ominaisuuksien takia nimelliskapasiteetti jää akun ulkoiseen kokoon nähden muita akkutyyppejä pienemmäksi. Spiraalikennoakussa kennot ovat pyöreitä, jolloin vastaava kennotilavuus tavalliseen suorakaiteen malliseen akkuun verrattuna vaatii suuremman pohjapinta-alan. Spiraalikennoakkuja on käytetty enimmäkseen käyttökohteissa, joissa tarvitaan suurta käynnistystehoa ja joissa nimelliskapasiteetilla ei ole suurta merkitystä. Esimerkiksi veneilykäytössä spiraalikennoakku on erittäin hyvä käynnistysakkuna, sillä akku kestää hyvin tärinää, ei vuoda ja antaa suuren käynnistystehon. Spiraalikennoakussa on kennoa kohden vain yksi positiivinen ja yksi negatiivinen kennolevy. Kennolevyt ovat spiraalikennoakussa hyvin pitkiä ja ne rullataan lasikuituvillaerottimen kanssa sylinterimäiseksi rullaksi. Kennoyhdistin hitsataan jokaisella (samannapaisen) kennolevyn “kierroksella” kiinni kennolevyn yläreunaan, jolloin rakenteesta tulee erittäin hyvin mekaanista rasitusta kestävä ja sisäinen resistanssi jää pieneksi. Tästä syystä spiraalikennoakkujen käynnistysteho on nimelliskapasiteettiin nähden suuri ja sisäinen resistanssi pieni.

Äärimmäisen hieno vastaus. Kiitos.

[Lenny]

Googlettamalla löytyi maininta että ns. starttiakussa on ohuemmat levyt että se antaa nopeammin virtaa ja syväpurkuakussa paksummat jotta se kestää useita purkuja mutta antaa hieman hitaammin käynnistysvirtaa. Tämä sis vesiakuista ja tiedon oikeellisuudesta en ole varma.

[juu-zo]

Muutama kysymys, tällä hetkellä setissä edessä 4" koksut vakio paikoilla kojelaudalla ja takana subi. Vahvistimessa riittäisi ylimääräisiä kanavia joten onko hyötyä johdottaa tuolle coxulle disselle sekä midille omat kanavansa? Minkälainen dsp olisi laitteistoon sopiva? Kohtuuhinnoissa mielellään.

[Jani Ilola]

Googlettamalla löytyi maininta että ns. starttiakussa on ohuemmat levyt että se antaa nopeammin virtaa ja syväpurkuakussa paksummat jotta se kestää useita purkuja mutta antaa hieman hitaammin käynnistysvirtaa. Tämä sis vesiakuista ja tiedon oikeellisuudesta en ole varma.

On tuossa perääkin. Jotta akusta saataisiin mahdollisimman suuri hetkellinen virta (kylmäkäynnistysvirta), on aktiivimateriaalin reagoivan pinta-alan oltava niin suuri kuin mahdollista. Tämän kannalta on siis parempi, jos kennolevyt ovat ohuita ja niitä on monta, jolloin reagoivasta pinta-alasta saadaan mahdollisimman suuri.

Kennolevyn paksuuden perusteella voi akut karkeasti jakaa käyttötarkoituksen mukaan: ohuet kennolevyt käynnistysakuissa ja paksut kennolevyt vapaa-ajan akuissa, ajovoima-akuissa ja varavoima-akuissa. Paksummilla kennolevyillä (ja erityyppisillä erottimilla), pyritään noissa edellämainituissa parantamaan niiden syväpurkauksen kestoa ja akun elinikää. Paksumpi kennolevy myös suurentaa kapasiteettia eli Ah-määrää.

Mutta ylläoleva on yksinkertaistettua, poikkeuksia on ja akkutekniikka on muutenkin niin pirun monimutkaista, moni asia vaikuttaa lopputulokseen. Mulle on tätä(kin) asiaa työn puolesta koulutettu, joten jotain näistä tiedän, mutta on tämä aihe kokonaisuutena niin laaja, ettei millään voi kaikkea tietää tai ainakaan muistaa.

[Juha Ranta]

Ihan vaan ihmettelen, ettei Audisonin miinuskenkä kiristy optiman napaan. Aika tyhmää.